Sieniretki

Nyt minä en enää yhtään ihmettele sitä miksi en löydä niitä niin paljon himoitsemiani kantarelleja vaikka miten silmäilen ympärilleni ja kuljen nenä maassa aina kun metsässä ollaan kävelemässä. Käväisin tänään sillä ainoalla varmalla sienipaikallani ja ensivilkaisulla totesin että no eihän täällä mitään ole. Toinen vilkaisu osoitti että no ehkä siellä pari sientä on. Tunnin konttaaminen ja ruohotupsujen siirtely tuottivat lopulta parin neliön alalta noin 3 litraa kantarelleja, puhdistettuna siis. Osa oli toki jo kuivuneita ja osa kovin roskaisia kun sienet kasvavat valtavan risukon ja heinikon alla, mutta puhdasta sientä tuli suunnilleen sen verran. Huomenna osa liitetään päivän ateriaan (josta seuraa sitten varmaankin päivitys tännekin) ja osa säilötään talven tulevia kantarelliherkkuja varten!